Kirjoittanut Poikkesin pitkästä aikaa Kiasmassa. Ennen näyttelyä päätin lounastaa Kiasma Caféssa. Tilasin katkarapukeittoa, joka oli maukasta ja sopivasti chilillä höystettyä. Tuntuipa mukavalta – ei kiirettä minnekään, vatsa täynnä hyvää keittoa, kuppi kahvia ja istua siinä hetki katselemassa Kiasman pöhinää ennen näyttelyyn tutustumista.
Näyttelyssä tapasin ensimmäiseksi korealaisen taiteilijan Choi Jeong Hwan teokset. Kohtasin siivellisen Love me -possun, joka taiteilijan mukaan symboloi vaurautta ja yltäkylläisyyttä. Possun sisälle puhalletun koneellisen ilman rytmissä muovieläin täyttyi ja tyhjeni ja possun siivet nousivat ja laskivat.
Happy Happy -teoksessa kohtaa muoviviidakon katosta lattiaan ripustetuista kotitalousmuoviesineistä. Kuljin muoviketjujen lomassa ja koin melkein kuin olisin astunut värikylläiseen muovikippoa ja -kuppia täynnä olevaan viidakkoon.
Hwanin jälkeen vuorossa oli brasilialaisen Ernesto Neton tilainstallaatio, johon myös katsojat saavat osallistua. Neton töitä esittelevässä tekstissä kerrotaan, että hän haluaa tarjota taiteensa kautta hetken helpotuksen arkielämän kiireistä, rauhoittaa mieltä ja virittää eri aisteja. Ja siltä se juuri tuntuikin – mieli rauhoittui ja aistit herkistyivät, kun makasin hetken Neton ”riippukeinussa”.
Mielenkiintoinen ja hajuaistia herkistävä kokemus on tanskalaisten Kristian Skeelin ja Morten Skriverin tuoksuinstallaatio Babylon, joka koostuu 29 riviin asetetusta ruukusta. Ruukuissa on kasvi- ja eläinperäisiä sekä synteettisiä tuoksutiivisteitä. Rivistön keskimmäisessä ruukussa, Babylonissa, kaikki tuoksut sekoittuvat yhteen.
Näyttelyn päätteeksi tutustuin vielä tammikuun 2017 loppuun asti jatkuvaan kokoomanäyttelyyn, josta löytyy monta hienoa teosta.
TIEDOSSA SYKSYLLÄ
Seuraavan kerran Kiasmaan kannattaa suunnata 7. lokakuuta, jolloin ohjelmistoon tulee sekä Mona Hatoumin että Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin töitä. Näyttelyt jatkuvat 26. helmikuuta 2017 saakka. Sinne siis!
tarjabirgitta 