TURKUVISIITTI

Vuorossa palanen Turkua. Matkustin Intercity-junalla Leppävaarasta Turkuun. Edestakainen junalippu maksoi 9,90 euroa per siivu. Liekö syynä OnniBus ja bussilippujen halvat hinnat, että VR on joutunut alentamaan junalippujen hintoja, mikä on mielestäni vain ja ainoastaan hyvä asia.

Perille saavuttuani poikkesin Tuomaksen kanssa ravintola Tintåssa. Tilasimme pizzat. Minulle loimulohi-smetana-kesäsipulipizza ja Tuomakselle salame piquante-feta-paahdettu paprikapizza. Tuomaksen mielestä pizza oli hyvää, mutta annos niin pieni, että sopisi pikemminkin ”alkupalaksi”, minusta pizza oli juuri sopivan kokoinen ja maku kohdallaan, perfetto! Tintåssa kannattaa poiketa, kun Turussa vierailee, ruoka on hyvää, palvelu ystävällistä ja viihtyisä ravintola sijaitsee hienolla paikalla Aurajoen varrella.

Tuomas jatkoi Tintåsta asunnolleen lukemaan tentteihin ja minä kävelin Logomoon Eva Dahlgrenin konserttiin. Tämän kertainen Evan konsertti taisi olla jo viides, jossa olen vuosien varrella käynyt. Eva konsertoi myös Tampereella ja Helsingissä. Minä halusin yhdistää konsertin Turkuvisiittiini ja samalla tutustua Logomoon, jossa en ollut aiemmin käynyt.

Illan konsertti oli taattua Evaa ja oli mukavaa kuunnella häntä taas pitkästä aikaa. Mukana oli sekä vanhempaa tuotantoa, kuten kestosuosikkini Ängeln i rummet vuodelta 1989, sekä kappaleita uusimmalta albumilta ”Jag sjunger ljuset”.

Konsertin jälkeen kävelin Logomosta Uudenmaankadulle ja nautin Turun iltavalaistuksesta.

ELÄMYKSIÄ TURUN TAIDEMUSEOSSA

Seuraavana päivänä suuntasin Helene Schjerfbeckin näyttelyyn Turun taidemuseoon. Näyttely museossa jatkuu 29.1.2017 saakka. Esillä on 90 teosta ja näyttelyn keskiöön nousevat Schjerfbeckin henkilö- ja muotokuvat. Esillä on myös oma suosikkini Toipilas.

Tutustuin samalla myös museon toisessa kerroksessa olevaan Sadan vuoden kuvia -näyttelyyn sekä Pimiössä esillä olevaan amerikkalaisen Robert Wilsonin videoteokseen Lady Gaga: Mademoiselle Caroline Rivière (2013), joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksensa. Lady Gaga pysyttelee vangitsevassa muotokuvassaan liikkumattomana lähes 11 tuntia mademoiselle Caroline Rivièren rooliasussaan. Ihailtavaa itsehillintää ja keskittymiskykyä! Gagan poskelle vierähtää kynnel. Seuraan kyynelen matkaa poskelta leualle. Silmät sulkeutuvat ja avautuvat, taustalla lentää joutsen. Teoksen musiikista vastaa Michael Galasso.

Istun pimiössä yksin, katselen Lady Gagaa ja saan mahdollisuuden rauhassa aistia teoksen tunnelmaa kymmenisen minuuttia. Tunne on kuin olisimme siinä molemmat, läsnä, Lady Gaga ja minä, hän katsoo minua ja minä häntä. Lumous rikkoutuu, kun musta verho avautuu ja pimiöön saapuu muita katsojia.

Mademoisellen muotokuvan on maalannut Jean-Augusto-Dominique Ingres (1780-1867) ja teos sijaitsee Louvressa. Mademoiselle itse menehtyi 15 vuotiaana pian muotokuvansa valmistumisen jälkeen. Enpä tiennyt tästä mitään käydessäni Louvressa ja hieman harmittaa etten näin ollen osannut etsiä teosta käsiini siellä käydessäni.

HULLUJEN PÄIVIEN PÖHINÄÄ

Stockmannilla oli jälleen vuorossa syksyiset Hullut Päivät, totesin, kun bongailin kaupungilla keltaisia kasseja. Yleensä vältän koko tapahtumaa, mutta nyt ajattelin, että poikkeanpa paikan päälle katsomaan turkulaista hullujen päivien pöhinää. Ja kannatti poiketa, sillä mukaan tarttui Mikko Laakkosen Latva-naulakko, josta olen pitkään haaveillut. Tämä oli heräteostos, myönnän, mutta hinta oli noin 75 euroa normaalia edullisempi, joten pakkohan se oli saada matkaan mukaan, ja poistuin tavaratalosta tyytyväisenä raahaten isoa pahvilaatikkoa mukanani.

TOINEN KERTA TINTÅSSA

Poikkesin päivän päätteeksi vielä uudelleen Tintåssa. Olin edellisiltana bongannut listalta vegaanifalafelit friteeratulla munakoisolla ja kukkakaalicouscousilla, joka oli pakko testata. Eipä pettänyt odotukset tälläkään kertaa, ruoka oli erittäin herkullista. Tuntui mukavalta istua siinä, ilman kiirettä, nauttia hyvästä ruuasta ja kuunnella puheensorinaa ympärillään. Vielä ei ollut kiire junalle.