Kirjoittanut Clarion Hotel Helsinki Airport toivotti koiraperheet tervetulleeksi viettämään ”paukkuvapaata” uutta vuotta. Uusi, lokakuussa avattu hotelli sijaitsee noin kahden kilometrin päässä lentokentältä sekä lähimmältä asuinalueelta. Alueella on rakettikielto, joten hotelli on mitä oivallisin paikka uuden vuoden viettoon paukkuaran koiran kanssa. Hienoa, että tällainen happening on rantautunut myös Suomeen!
175 euron majoituspaketti 1–2 hengelle ja max kahdelle koiralle sisälsi muhkean sängyn, koiran herkkupaketin ja uudenvuoden buffetin koiruuksille sekä isäntäväelle – eri buffeet, eri herkut. Hintaan sisältyi myös aamiainen, kuntosalin ja saunojen käyttö sekä langaton internet-yhteys.
Hotellille ajaessamme mietimme, että mahdammeko olla ainoat, jotka ovat menossa koiran kanssa hotelliin uutta vuotta vastaanottamaan, mutta ei. Kun saavuimme hotellin piha-alueelle, jono vastaanotosta ylettyi ulos saakka! Liityimme jonon hännille ja saimme kuulla, että osa oli jonottanut huonetta jo pari tuntia, koska kaikki koiraperheet olivat saapuneet yhtä aikaa paikalle. Hotelliin oli tulossa kaikkiaan 250 koiraa!
Tunnelma oli korkealla, olihan meillä yhteinen motiivi, miksi seisoimme siinä ulkona koiruuksiemme kanssa.
Jonottaminen ja huoneen odottaminen ei tuntunut haittaavan ketään. Tunnelma oli korkealla, olihan meillä yhteinen motiivi, miksi seisoimme siinä ulkona koiruuksiemme kanssa. Myös karvakaverit tuntuivat olevan riehakkaalla tuulella, sillä ympärillä oli lukematon joukko ennestään tuntemattomia karvakuonoja. Joku jonossa totesikin, että kyllä ovat ajat muuttuneet siitä, kun ennen jonotettiin uutena vuotena monta tuntia yökerhoon ja nyt jonotetaan täällä, että pääsemme hotelliin viettämään rauhallista uutta vuotta koiran kanssa. Tähän on tultu!
Hotellin vastaanotto pahoitteli, että jouduimme jonottamaan ulkona, kun suurin osa koiraperheistä saapui samaan aikaan paikalle, mutta tämän tiedon me olimmekin jo jakaneet jonossa. Meillä kävi tuuri, kun saavuimme hotellille vasta puoli kuuden aikaan, jolloin pahin ruuhka oli jo ohitse. Niille, jotka olivat joutuneet seisomaan jonossa parikin tuntia, oli hotelli tarjonnut kuohujuomaa tunnelman nostattamiseksi.
Huoneemme sijaitsi seitsemännessä eli toiseksi ylimmässä kerroksessa. Tilaa hallitsi erikoisleveä vuode, nojatuoli ja työtaso. Lähes lattiaan ulottuvasta ikkunasta avautui näkymä lähimetsikköön sekä lentokenttäalueelle. Hotellilta pääsee kätevästi uudella junayhteydellä lentokentälle tai vaikkapa Helsinkiin asti.
Hotellissa on panostettu äänieristykseen, sillä ulkoa ei kantaunut lentokoneiden kumu eikä rakettien pauke. Käytävästä kuului koirien tervehdys, jos karvaturrit sattuivat kohtaamaan toisensa matkalla ulos tai huoneeseensa. Leevi ei tiennyt raketeista tuon taivaallista hotellin sisätiloissa, mutta kun illan päätteeksi piti käydä vielä ulkona pissalla, kaukaa kantautuva rakettimelu laukaisi tutun refleksin – häntä koipien välissä kiireesti takaisin sisälle.
Hotellin buffet oli herkullinen ja myös koirille tuntui maistuvan oma herkkupöytä. Koirien kanssa oli mahdollista ruokailla hotellin Wiew-kabinetissa, mutta siihen aikaan, kun me olimme nälkäisiä, oli moni muukin eikä parisataa koiraa mahtunut yhtä aikaa ruokailemaan. Keräsimme Leeville herkkuja kuppiin ja haimme omat ruokamme buffet-pöydästä, jonka jälkeen vetäydyimme hotellihuoneeseen nauttimaan herkuista.
Tätä blogipäivitystä kirjoittaessani käyn mielessäni läpi kulunutta vuotta, joka oli ehkä elämäni yksi raskaimmista, mutta samalla antoisimmista ja onnellisimmista. Nurinkurista, tiedän, mutta juuri näillä sanoilla voin kuvata taaksejäänyttä vuottani. Kuten olen aiemmin Sivuraiteella kirjoittanut, kävin viime talvena läpi työuupumuksen sekä keväällä pitkän sairastelujakson ja seurauksena tästä, syntyi päätös jäädä vuorotteluvapaalle.
Puolen vuoden vapaa on osoittautunut yhdeksi elämäni parhaista jaksoista. Se on tuonut tullessaan uusia, ihmeellisiäkin tilanteita ja tapahtumia sekä uusia, mielenkiintoisia ihmisiä. Vuorotteluvapaani viimeisistä tunnelmista lisää VV6-postauksessani, josta starttaa myös viimeinen vapaakuukausi ennen töihin paluuta.
Aika rientää! Huomista ei vielä ole, eilinen on taakse jäänyttä, on vain tämä hetki.
Aika rientää! Huomista ei vielä ole, eilinen on taakse jäänyttä, on vain tämä hetki. Nautitaan tästä, myös niistä pienistä hetkistä. Tervetuloa 2017 – otan sinut uteliaana ja innostuneena vastaan!
Toivon sinulle
12 kuukautta ILOA,
52 viikkoa RAKKAUTTA,
365 päivää TOTEUTUNEITA TOIVEITA,
8 760 tuntia YSTÄVYYTTÄ,
525 600 minuuttia AURINGONPAISTETTA sekä
31 536 000 sekuntia ONNEA!
tarjabirgitta 
1 kommentti